Aiempaa sujuvampi Suomi
Hallituskauden loppusuoran alkaessa päättäjien ja median tapana on ollut arvioida hallituksen onnistumisesta oman ohjelmansa toteuttamisessa. Näin on tapahtunut myös tällä kertaa ja hallituksen saavutukset erityisesti talouden tervehdyttämisessä ovat keränneet kiitosta.
Sen sijaan toisesta hallituksen onnistumisesta, norminpurusta, on julkisuudessa puhuttu vähemmän. Kuluneen vajaan neljän vuoden aikana hallitus on helpottanut jokaisen suomalaisen arkea, yrittäjien toimintaympäristöä ja keventänyt hallintoa yli kolmellasadalla hankkeella.
Muutos hallituksen lähtötilanteeseen on suuri. Vuoden 2019 Suomessa yrittäjät päättävät siitä, milloin pitävät kauppojaan auki, ja esimerkiksi ravintoloiden toimintaa eivät ohjaa enää pikkutarkat säännöt. Yrittäjyyden kynnyksiä on madallettu toteuttamalla maksuperusteinen alv, tasaamalla vanhemmuuden kustannuksia sekä aivan viimeksi parantamalla yrittäjien perheenjäsenten sosiaaliturvaa.
Yhtä lailla vuoden 2019 Suomessa opintoihin hakeutuminen on opiskelijalle sujuvampaa. Korkeakoulutukseen hakeutumista ja alan vaihtoa on helpotettu.
Toisella asteella opiskelijaa ohjataan yksilöllisellä opintopolulla, ylioppilaskokeen saa uusia rajattomasti.
Liikenteen osalta ollaan siirrytty sujuvampiin käytänteisiin. Ajokorttien hinnat halpenivat. Kohta liikenteessä käy mobiiliajokortti, ja nuoret saavat ajaa 60 km/h rajoitetuilla henkilöautoilla.
Rakentamislupia saa entistä helpommin, ja osa rakentamisesta siirtyy ilmoitusmenettelyyn. Maataloudesta on poistunut satakunta normia aina hevosen lannan poltosta eläinten rekisteröinnin helpottumiseen. Lisäksi elintarvikealan toimijoiden ja valvontaviranomaisten taakkaa kevennettiin elintarviketurvallisuutta vaarantamatta.
Vapaaehtoistyön normeja on purettu urakalla. Rahankeräystä ja arpajaisia on helpotettu. Vapaaehtoistyötä voi tehdä vatsa täynnä, ja matkakuluista voi saada korvauksen ilman veroseuraamuksia.
On kuitenkin selvää, että näidenkään uudistusten jälkeen Suomi ei ole valmis. Nykyisen hallituksen norminpurkutyö on kuitenkin ollut hyvä esimerkki uudenlaisesta politiikasta, jossa kynnyksiä kansalaisten vaikuttamiseen heille tärkeissä asioissa on tehty mahdollisimman matalaksi. Sen takana on idea Suomesta, jossa saa tehdä, ja jossa luotetaan suomalaisiin siinä, että he itse osaavat tehdä itselleen parhaita päätöksiä.
Suomessa on edelleen useita säädöksiä ja normeja, jotka rajoittavat ja estävät tarpeettomasti ihmisten sekä yritysten toimintaa. Paljon tehtävää jää siis myös vaalien jälkeen aloittavalle hallitukselle.
Anne Kalmari, kansanedustaja (kesk.)
Sinuhe Wallinheimo, kansanedustaja (kok.)