Kalmari vaatii: ulkomainen soija pitää korvata kotimaisilla proteiinikasveilla!

Keskisuomalainen eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari järjesti torstaina 22.10. tilaisuuden kotimaisten proteiinikasvien käytön lisäämisestä 50 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Linjoilla oli noin 80 kuulijaa. Aihe on ajankohtainen, sillä kasvisvaihtoehtoja ja valikoimaa on sekä kauppojen hyllyillä että kuluttajien lautasilla koko ajan enenevissä määrin. Alkuperämaa kuitenkin jää vähemmälle huomiolle, vaikka kuluttajat muuten kovin tiedostavia ovatkin. Vain pieni osa tuotteiden raaka-aineista on tuotettu tavalla, joka täyttäisi Suomalaisen lainsäädännön vaatimukset. Aihe on ajankohtainen myös kotimaisen lihantuotannon eettisyyden näkökulmasta. Loppukin kotieläintuotannon soija voitaisiin korvata kotimaisella raaka-aineella, jos kaikilla toimijoilla on yhteinen tahtotila.

• Halusin järjestää tilaisuuden, sillä liian usein kasvisvaihtoehto tai lisäke höystetään soijalla tai sen jalosteella, tofulla. Suurin osa soijasta tuotetaan Brasiliassa, Argentiinassa ja Yhdysvalloissa ja soijapavun viljely vaikuttaa edelleen haitallisesti ympäristöön monilla alueilla. Se on myös yksi geenimanipuloiduimmista kasvilajeista maailmassa. Myös palmuöljyn käyttöä pitäisi vähentää, Kalmari huomauttaa ja toteaa, että tilaisuuden annin perusteella tarvitsemme Suomessa:

1. tulevassa maatalousuudistuksessa tukien ohjaamista valkuaiskasvituotantoon
2. lisää sopimustuotantoa ja sopimushintoja viljelijöille
3. parempia suomeen sopivia lajikkeita ja kasvinsuojelumahdollisuuksia
4. neuvontaa viljelyyn ja sadon laatuun, vakuutusmahdollisuus
5. tukea tutkimukseen, innovaatioihin ja jalostukseen, jalostajien sitoutumista kotimaisuuteen
6. kuluttajien tietoisia päätöksiä suosia kotimaista, jossa toivon kauppoja avuksi

Proteiinikasveja Suomessa kyllä kasvaa monipuolinen kattaus. Yleisimpinä esimerkiksi herne, härkäpapu, rypsi ja rapsi, jotka tuovat monimuotoisuutta pelloille. Camelina ja öljyhamppu tekee tuloaan. Määrät ovat kuitenkin kysynnän pienuudesta johtuen vaatimattomia, joten herääkin kysymys, millä näitä kotimaisia terveellisiä herkkuja saataisi enemmän kuluttajien lautasille ja eläinten eteen tuontitavaran sijaan? Kalmarin mielestä vastaus voisi löytyä tukipolitiikasta:

• Tarvitaan tukea jalostajille uusien tuotteiden innovatiivisuuteen ja viljelijöille rohkaisua siirtyä valkuaiskasvituottajaksi. Tukimuotoja tulee kehittää erityisesti niin, että viljelijän olisi kannattavampaa kasvattaa pellossaan proteiinikasveja osana viljelykiertoa viljan, kesannon tai heinän sijaan. Tukipolitiikkaa tulee ravistella siten, että tukea saavat eniten ne, jotka tuottavat ravinnoksi kelpaavia kasveja. Ja aivan erityisesti niitä, joille kysyntää markkinoillamme on, Kalmari linjaa.

Märehtijöillä kuten naudoilla ja lampailla ei Suomessa juurikaan käytetä soijaa, mutta sikojen ja kanojen ruokintaan sitä edelleen käytetään. Kotimaisten rehuvaihtoehtojen kehityksen pitäisi saada myötätuulta alleen, tuontirehulle pitäisi löytyä kotimaisia vaihtoehtoja. Kalmari näkee alalla paljon positiivista virettä:

• Tiedän esimerkiksi A-rehun polkaisseen lähes tyhjästä käyntiin herneen ja härkäpavun tuotannon, jolla on korvattu jo 40% soijasta. Tällaista esimerkkiä toivon muiltakin! Lopetetaan sademetsien tuhoaminen ja lisätään monimuotoisuutta kotimaassa! Viime kädessä ratkaisun avaimet ovat ostajalla - kasvisvaihtoehtojen ja lihan alkuperämaalla on väliä, Kalmari summaa.

Anne Kalmari, kansanedustaja (Kesk.)

KUTSU: Teams-tilaisuus 22.10.2020 klo 8.30-10

Miksi kotimaiset proteiinikasvit eivät ole saaneet jalansijaa Suomessa?

Keskustelua valkuaiskasvien viljelystä, sen taloudellisesta merkityksestä ja osuudesta tulevaisuuden maaseutuelinkeinossa. Tervetuloa kuulemaan vastauksia!

Ohjelma:

8.30 Avaussanat: "Tavoitteeksi 50 % valkuaisomavaraisuus 2030" Anne Kalmari, Kansanedustaja, Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja

8.35 Miten öljy- ja palkokasvit saataisi kannattavasti mukaan tilan viljelykiertoihin?

Alustajina:

• Sari Peltonen, Johtava asiantuntija, ProAgria
• Taneli Marttila, Hankintapäällikkö, A-Rehu Oy
• Pertti Pärssinen, palkokasvien jalostaja, Boreal

8.55 Miten politiikka voisi ohjata valkuaiskasvien tuotantoon?

Alustajina:

• Matti Perälä, Toiminnanjohtaja, MTK Uusimaa

• Jukka Virolainen, Maatalousylitarkastaja, MMM

9.10 Kotimaista pöytään - vaan mitkä ovat pullonkaulat, tuotekehitys ja rahoitustarpeet?

Alustajina:

• Pirjo Mattila, Johtava tutkija, Luke
• Jyrki Leppälä, Toimitusjohtaja, Trans Farm
• Jukka Kajan, Vuorovaikutusvastaava, Verso Food/Beanit
• Olli Häkkinen, Nojosniemen tila, proteiinikasvien viljelijä ja jalostaja
• Anne Pihlanto, Hankejohtaja, Luke / Scenoprot

9.30 Loppukeskustelu mukana olevien alustajien, kansanedustajien ja kesken. Keskustelua vetää, Maaseudun Tulevaisuuden toimittaja Juhani Reku

Tervetuloa!