Kannatan Nato-jäsenyyttä
Tärkein asia, mitä me poliitikot voimme tehdä, on taata Suomen koskemattomuus ja itsenäisyys. Se on myös perintö, mitä kolme veljeä sodassa menettänyt isäni painotti. Sota jätti jälkensä kaikkiin sen kokeneisiin ihmisiin. Sankariteot voivat olla läpi elämän pysyvä painajainen. Esimerkiksi isäni herättäminen unilta oli minulle lapsena pelottava kokemus. Isä kun saattoi herätä valmiina syöksymään kivääreineen asemiin. Meillä kaikilla on omat tarinamme. Mielestä eivät varmasti koskaan pyyhkiydy läheisen kuoleman kohtaaminen, ankeat olot sekä nälkä rintamalla. Sotaa tulee välttää.
Ennen ajattelin, että liittoutumattomana maana voisimme edistää, että Venäjä ei koe "uhkaa" täältä suunnasta. 24. helmikuuta Venäjän hyökkäyksen myötä toimiva Venäjä-suhde murtui alta. Nyt on nähty, että nykyinen Venäjän johtaja ei kunnioita toisten maiden rajoja. Päinvastoin Putin harmitteli hyökätessään Ukrainaan, että Lenin antoi raja-alueidensa itsenäistyä ja muistutti näiden maiden kuuluvan historialliseen Venäjään. Mikään ei ole pyhää Venäjälle, ei sopimukset eikä ihmishenget. Naisia ja lapsia raiskataan Ukrainassa. Siviilejä pommitetaan. Nyky-Venäjään ei voi luottaa.
Ukrainan taistelu olemassaolonsa ja vapautensa puolesta muistuttaa meitä omasta historiastamme. Perjantaina Suomen eduskunnalle puhunut presidentti Zelenskyi kertoi yhtenäisyydestä ja maanpuolustustahdosta, jolla ukrainalaiset vastaavat hyökkäykseen. Suomen koskemattomuus on minulle tärkeintä. Pelotteena Nato on toimiva. Nato-maahan ei ole vielä koskaan hyökätty kansallisvaltioiden toimesta. Natoon kuulumaton maa ei saa kansainvälistä sotilaallista apua helposti. Suomeen ei tarvitse ottaa ydinaseita, kuten ei ole Norjassakaan.
Natolla on myös nurjat puolensa. Emme jaa kaikkien Natomaiden kanssa kaikkia yhteisiä arvoja. Minua kuitenkin helpottaa, kun tiedän, ettei meidän tarvitse olla mukana Naton ulkopuolisissa operaatioissa, mikäli emme tahdo. Esim. Libyan operaatioon jäi osallistumatta useita Natomaita. Irakin sota ei ollut Nato-operaatio. Silloin, jos Natomaihin hyökätään, on tilanne toinen. Asia ei ole kuitenkaan niin, että meidän nuoret poikamme komennettaisiin minne tahansa, vaan joukot ilmeisesti koostuisivat tähän koulutetusta kantahenkilökunnasta ja vapaaehtoisista. On luonnollista, että oman maan rajan turvaaminen on tärkeintä, olemmepa Natossa tai ei.
Natossa puolustuspanosten tulee olla riittävät. Olemme onneksi huolehtineet jo valmiiksi omasta puolustuskyvystämme ja ymmärtäneet yleisen asevelvollisuuden merkityksen kautta aikain. Viime vuonna tehty päätös F-35 -hävittäjistä sekä aiemmat päätökset laivuehankinnoista ovat konkreettisia esimerkkejä panostuksista. Olemme tiivistäneet yhteistyötä puolustukseen liittyen muun muassa Ruotsin, Norjan, USA:n, Iso-Britannian, EU:n ja Naton kanssa. Olemme huolehtineet puolustuksemme yhteensopivuudesta läntisten kumppaneidemme kanssa. Näin ollen uusiksi kustannuksiksi koituu lähinnä osuutemme suomalaisesta virkamiehistössä.
Mahdollinen jäsenyys vaatii laajan keskustelun ja kaikkien eduskuntaryhmien laaja-alaisen tuen. Olemme perehtyneet asioihin viimeisten kuukausien aikana ja selonteon myötä käsityksemme syventyy. Olipa linjaus mikä tahansa, päätös on hamaan tulevaisuuteen asti ja siksi siihen perehdytään huolella. Mikäli Nato-päätös eduskunnassa tehdään, se pitää hyväksyä vielä kaikkien 30 Nato-maan parlamenteissa. Tämä kestää kuukausia. Täksi ajaksi meidän olisi saatava turvatakuut.
Jos päätämme käynnistää jäsenyysprosessin, joudumme varautumaan vastatoimiin ja jännitteiden kasvuun - Tasavallan presidentti Sauli Niinistön sanoin, "kaikenlaiseen ilkeyteen". Tämä meidän on silloin kestettävä. Ja tähän meidän on huolellisesti varauduttava. Kansalaisilta toivoisin malttia ja luottamusta maan ulko- ja turvallisuuspoliittiseen johtoon. Se, mitä maan presidentti, hallitus, ulkoasiainvaliokunta sekä puolustusvaliokunta esittää, on varmasti tarkoin harkittua.