Keskustalle tärkeä kansalaisaloite maaliin: metsien monipuolinen hoito saa jatkua!

25.10.2021

Yli vuoden punnerrus on takana. Keskustan ansiosta Avohakkuut historiaan -kansalaisaloitteesta tehtävä mietintö on mennyt yksimielisenä maaliin. Kuulimme laajalti asiantuntijoita ja hylkäsimme aloitteen tieteelliseen tutkimukseen nojaten. Niin valtion-, kuin yksityisomisteisissa metsissä monenlaiset hoitomenetelmät ovat tärkeitä, niin ilmastonmuutoksen torjunnan ja monimuotoisuuden ylläpidon, sekä taloudellisen näkökulman kannalta. Jatkuvaa metsienkasvatusta on kannattavaa lisätä siihen soveltuvilla alueilla.

  • Vaikka aloite koski vain valtion metsiä, sillä olisi ollut vaikutusta pitkällä aikavälillä myös yksityisiin metsiin. Nyt olemme kuunnelleet tiedeyhteisöjä ja käytännön asiantuntijoita ja todenneet, ettei päätehakkuiden kieltämiselle ole perusteita. Hakkuutyyppi on kannattavaa valita aina olosuhteiden mukaan, toteaa Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari.

On syytä huomioida, että kansalaisaloitteella olisi ollut myös merkittävä vaikutus Lapin taloudelle. Puun saanto olisi tippunut 1-2 miljoonan kuutiota vuodessa, joka olisi tarkoittanut vähintään 250 työpaikan menetystä. Korjuu- ja kuljetustulot laskisivat myös 40 miljoonalla eurolla vuodessa.

  • ­­­­Kaksi sahaa kiinni, toteaa kansanedustaja Mikko Kärnä.

Jos sama puumäärä korjataan, hakkuupinta-alat kasvaisivat vuosittain 8000 hehtaaria.

  • Eri metsänhoidon menetelmillä on etunsa monimuotoisuuden kannalta. Keskeisintä kuitenkin on, että jatkossakin metsänomistaja saa itse päättää millä tavalla metsiään hoitaa. Ei ole tieteellistä näyttöä, siihen, että siirtyminen monokulttuuriseen jatkuvaan kasvatukseen, parantaisi yksiselitteisesti monimuotoisuutta. Paras metsä on hyvin hoidettu, johon metsänomistaja on sitoutunut. Olen tyytyväinen, että maalaisjärki voitti tässäkin asiassa, sanoo Mikko Savola

Keskustavaikuttajat näkevät, että muutoksia kannattaa tehdä tutkimuksen kehittyessä. Esimerkiksi tietyntyyppisissä suometsissä jatkuva kasvatus on paras vaihtoehto, koska sillä alueella se tuo paremman kasvun, on taloudellisempaa ja vesistö- sekä ilmastovaikutusten osalta edullisempaa.

Keskustaa tarvitaan äärevöityvässä maassa ristiriitojen tasoittajana. Metsänhoidossa tulee yhdistää sekä taloudellinen-, ekologinen-, että sosiaalinen kestävyys.

Anne Kalmari

Mikko Kärnä

Mikko Savola

Hanna Huttunen

Juha Pylväs