Keskustan eriävä mielipide maa- ja metsätalouden talousarvioesitykseen

Perustelut

Hallituksen esitys valtion talousarvioksi 2024 ja julkisen talouden suunnitelmaksi vuosille 2024–2027

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2024–2027

Keskustan eduskuntaryhmä näkee, että hallitusohjelmassa on maa- ja metsätalouden sekä kala- ja riistatalouden osalta monia hyviä kirjauksia. Valitettavasti valtion talousarviosta vuodelle 2024 ja julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024–2027 ei rahoitusta tai keinoja löydy useimpien hallitusohjelman hyvien asioiden toteuttamiseen.

Hallitusohjelmaan on kirjattu sitoumus toimeenpanna edellisen vaalikauden parlamentaarisen työryhmän (Maatalouden tulos- ja kehitysnäkymät parlamentaarinen arviointiryhmä 2023) loppuraporttiin kirjatut toimet maatalouden kannattavuuden parantamiseksi. Raportin loppupäätelmien toimista ei ole kuitenkaan annettu tällä vaalikaudella vielä ensimmäistäkään esitystä. Erityinen kiire on lisärahoituksella ja konkreettisilla toimenpiteillä. Maatalouden ja maaseudun ahdingon helpottamisen sijaan, julkisen talouden suunnitelmassa esitetään esimerkiksi 137,5 miljoonan euron leikkauksia maaseudun kehittämisvaroihin. Esitetty leikkaus johtanee myös näiden rahojen EU:n vastinrahojen menetyksiin. Tällöin maaseudun elinvoimaan, mm. maaseudun yritystukiin, laajakaista-, pyörätie- ja vesihuoltohankkeisiin tulee kohdistumaan jopa 240 miljoonan euron leikkaus. Keskusta ei hyväksy hallitusohjelman liitteisiin kirjattua kansallisen rahoituksen leikkausta ja vaadimme hallitusta perumaan kansallisen ja EU- rahoituksen romahduttamiseen johtavat esitykset.

Valtion talousarvio vuodelle 2024

Maatalous

Maatalouden kannattavuuskriisi ei ole ohitse. Hallituksen talousarvioesityksessä ei kuitenkaan ole tarvittavia toimia maatalouden kannattavuuden vahvistamiseksi. Maatilojen kannattavuuden tukemisen sijaan, hallitus on omalla toimettomuudellaan suistamassa yhä useammat maatilat akuuttiin kassakriisiin tyytymällä maataloushallinnon jäykkyyteen ja kykenemättömyyteen nopeuttaa maatilojen tukimaksatuksia.

Keskustan eduskuntaryhmä katsoo, että ministerin olisi tullut ja tulee jatkossakin tehdä kaikkiensa, että maataloustukien maksatusten nopeuttamiseksi ja viivästysten estämiseksi. Maataloustukien maksatusten siirtymisen ongelma on suurimmillaan juuri niillä tiloilla, jotka ovat investoineet ruoantuotannon tulevaisuuteen, näiden tilojen maksuvalmius on juuri nyt heikko. Tukien siirtymistä kärsivät nyt etenkin tilat, jotka tulevaisuudessa kantavat suuren vastuun maamme aktiivisesta ruoantuotannosta. Osa vuoden 2023 tukien maksatuksesta uhkaa siirtyä vuoden 2024 helmi- ja kesäkuulle. Maksatusten siirron rujot vaikutukset kohdistuvat etenkin AB- tukialueen kotieläintiloihin. Edellinen maatalousministeri Antti Kurvinen pystyi omalla toiminnallaan saamaan aikaan muutokset, joilla jo seuraavalle vuodelle siirtymään tuomittuja maksatuksia aikaistettiin maksettavaksi tukivuoden aikana. Ministeri Kurvisen ansiosta vuoden 2022 nautapalkkiosta maksettiin 40 prosenttia kyseisen tukivuoden aikana, 60 prosentin maksatus siirtyi vuodelle 2023. Kurvinen myös onnistui aikaistamaan Ruokaviraston tukimaksatusaikatauluja niin, että vuoden 2023 ympäristökorvauksia tullaan maksamaan 120 miljoonaa euroa enemmän vuoden 2023 puolella. Edellytämme nykyiseltä ministeriltä, Sari Essayahilta Kurvisen kaltaista päättäväisyyttä ja toimenpiteitä tukimaksatusaikataulujen suhteen. Hallituksen ja ministerin tulee myös pikaisesti turvata tukien hakuun, valvontoihin ja maksatuksiin liittyvien ohjelmistojen toimivuus. Esimerkiksi Hyrrä järjestelmän käsittämättömän toimimattomuuden aiheuttamat kustannukset pitää korvata täysimääräisesti esimerkiksi sukupolvenvaihdoksen tehneille viljelijöille. Ministeriön, Ruokaviraston ja koko maataloushallinnon toimivuudesta vastaa maa- ja metsätalousministeri.

Luomutuotannolle asetetut kasvutavoitteet ovat vesittymässä, ala on kriisissä ja tuotanto vähenee. Luomutuen epäloogisuudet ja epäoikeudenmukaisuudet tulee korjata. Julkisten hankintojen tulee edesauttaa sekä lähiruuan että luomun menestymistä.

Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite biokaasutuotannon kasvattamisesta Suomessa. Tästä huolimatta hallitus vähensi jo edellisessä lisätalousarviossa biokaasuhankkeiden rahoitusta. Maatilakokoluokan biokaasutuotannon verollepano aiheuttaa esimerkiksi 2 lypsyrobotin tilakokoluokassa jopa 70 000 euron vuotuiset lisäkustannukset tai vaihtoehtoisesti vaateen noin 10 000 euron alkuselvityksen ja vähintään 3000 euron vuosittaisen todentamisenmenettelyn käyttöönotosta. Keskustan mielestä biokaasun tuotantoa tulisi edelleen kannustaa, eikä ajaa alas valtion toimesta.

Valtionvarainministeri Saarikon ansiosta toteutettiin määräaikainen maatalousrakennusten kiinteistöverohuojennus. Kritisoijat epäilivät tuolloin EU:n tyrmäävän Saarikon ajaman mallin. Brysselistä ei asiasta ole Suomea edes huomautettu. Keskusta esittääkin, kiinteistöveron poistamista tuotantorakennuksilta pysyvästi. Tämä toimenpide olisi tarkasti kohdennettu kannuste nimenomaan investoineille tiloille, joilla kiinteistövero voi nousta vuosittain kymmeniin tuhansiin euroihin. Malli ei ole ainutlaatuinen EU- alueella, esimerkiksi Ruotsissa ei kiinteistöveroa maatiloilta peritä.

Elintarvikeviennin kasvattaminen

Keskusta ehdottaa, että maa- ja metsätalousministeriön johdolla otettaisiin entistä vahvempi rooli- ja vastuu elintarvikeviennistä, etenkin viennin koordinoinnista elintarvikealan toimijoiden kesken. Valiokunnan asiantuntijakuulemisten perusteella on kuitenkin todettavissa, että hallituksen nyt esittämillä toimilla ei elintarvikeviennissä olla ottamassa askelta eteen- vaan taaksepäin. Uusi toimintamalli on lopettamassa pitkäjänteisen toiminnan ja hajauttamassa vientitoimia. Keskusta edellyttää hallitusohjelman mukaista rahoitusta vientiponnisteluihin sekä vaatii vientitoiminnan uudelleen organisointia ja tehostamista. Myös paremman maan sisäisen koordinoinnin lisäksi myös maamme lähetystöt ja konsulaatit ulkomailla pitää valjastaa vientitoimiin, kuten on menestyksekkäästi toimittu esimerkiksi Irlannissa ja Tanskassa.

Metsätalous sekä turve

Keskusta vaatii, että Kamera sekä Metka -rahojen maksuaikataulu tulee turvata. Metsäkeskukseen kohdistuvat leikkaukset ja henkilöstövähennykset eivät saa vaarantaa metsätalouden kannusteiden käsittelyä tai maksatusta. Keskusta näkee, että vapaaehtoisten ja pidettyjen metso– ja helmiohjelmien rahoituksen väheneminen saattaa vaarantaa kestävän metsätalouden harjoittamisen hyväksyttävyyden. Tällä voisi olla kauaskantoisia seurauksia, tilannetta on seurattava tarkasti ja hallituksella pitää olla valmius tehdä tarvittaessa nopeasti korjaavia toimenpiteitä.

Hallituksen päätös turpeen käytön alasajosta sekoittaa puumarkkinoita ja saattaa johtaa jopa tukkipuiden päätymiseen lämpökattiloihin. Keskustan mielestä hallituksen linjaama totaalinen turvetuotannosta luopuminen on myös huoltovarmuuden kannalta väärä päätös. Olemme todella huolissamme kasvu- ja kuiviketurpeen saatavuudesta tulevaisuudessa. Kuiviketurpeen saatavuuden turvaamien on monille karjatiloille eläintärkeää. Kuiviketurpeen käytöllä on myös suora yhteys suomalaisen tuotannon erittäin vähäiseen antibioottien käyttöön ja sitä kautta ruokaturvaan. Viime vuosina mikrobilääkkeiden käyttö on ollut Suomessa noin 80 prosenttia EU-maiden keskiarvoa alhaisemmalla tasolla. Kasvuturpeen lisääntyvät saatavuusongelmat uhkaavat heikentää todella kehittyneen kasvihuonetuotantomme menestymismahdollisuuksia.

Kalastus ja riistanhoito

Keskusta katsoo, että suurriistan kannanhoidollista metsästystä ei tule lopettaa tällä hallituskaudella vaan sitä tulee jatkaa edellisten kausien tavoin. Tämä vähentää myös valtiontalouden kustannuksia petokorvausten pienentymisen sekä erilaisten susihankkeiden vähentyneen tarpeen myötä. Mikäli metsästäjät luopuvat suurriistan virka-aputehtävistä kannanhoidollisen metsästyksen loputtua, tästä koituu valtiontaloudelle huomattavia seurauksia ja vakavaa haittaa yleiselle turvallisuudelle. Keskusta esittää Ruotsin mallin mukaan toimimista suden suotuisankannan määrittelyssä sekä tarvittavia lainsäädäntötoimia, jotka turvaavat suurriistan kannanhoidollisen metsästämisen.

Kansalaistoiminta

Olemme erittäin huolissamme etenkin nuorten aktivoimisessa kunnostautuneen 4H toiminnan rahoitukseen kohdistetusta 850 000 euron leikkauksesta. Esitämme 4H toiminnan ja tasaisesti koko Suomen kylien elinvoimaa tukevan kylätoiminnan rahoituksen turvaamista vuodelle 2024.

Erityisen surullisena pidämme, että hallitus on lopettamassa kokonaan harvaan asutetun alueen parlamentaarisen työryhmän toiminnan ja rahoituksen. "Hamarahoilla" on saatu aikaan niin poliisipartioita maaseudulle, lähipalveluiden säilyttämistä, kyläkauppatukea kuin lukuisia kulttuurihankkeitakin. Näitä toimia ja tapahtumia on toteutettu aivan kaikkialla Suomessa. Keskustan mielestä maaseudun kehittäminen on kaupunkien kehittämisen ohella tärkeää koko Suomen kannalta, sitä pidä lopettaa.

Edellä olevan perusteella esitämme,

että valtiovarainvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon ja turvaa esittämämme resurssit valtion talousarvioon 2024 ja julkisen talouden suunnitelmaan 2024–2026 jotta Orpon hallituksen ohjelmaan asetetut tavoitteet olisi mahdollista saavuttaa.

Helsingissä 09.11.2023

Anne Kalmari

Eerikki Viljanen