Keskustan maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenet: Kaupan kädenlämpöisten puheiden aika on ohi
Keskustan maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenet kansanedustajat Anne Kalmari, Mikko Savola, Mikko Kärnä sekä varajäsenet Juha Pylväs, Tuomas Kettunen ja Hanna Huttunen vaativat elintarviketeollisuudelta ja kaupalta tekoja tuottajien kannattavuuskriisiin helpottamiseksi.
Pellervon taloustutkimuksen ennusteen mukaan maatalouden yrittäjätulo putoaa viidenneksen tänä vuonna. Heikko sato ja kustannusten nousu syövät maatalouden kannattavuutta. Yleinen talouden elpyminen ei näy maatalouden tulokehityksessä. Elintarviketeollisuudessa sen sijaan tuotannon volyymi ja liikevaihto palautuvat ensimmäisen koronavuoden notkahduksesta. Huonon satovuoden ohella tilojen tuotantokustannukset, kuten rehujen, lannoitteiden tai esimerkiksi energian ja rakentamisen hinnat ovat nousseet voimakkaasti viime aikoina. PTT:n mukaan pelkästään lannoitevuoteen lähdettiin Suomessa heinäkuussa noin 40 prosenttia korkeammilla hinnoilla verrattuna vuoden takaisiin hintoihin. Samaan aikaan teollisuuden sekä kaupan maksamat tuottajahinnat eivät ole nousseet samassa suhteessa, erityisen vaikea tilanne on sika- ja siipikarjatiloilla.
Kansanedustajien mielestä tuottajien ja kaupan välisessä yhteistyössä on todellakin tekemistä. Viime torstaina uutisoitiin, että elintarvikeketjun kauppatapalautakunta on päättänyt selvittää elintarvikeketjun toimijoiden pitkien hinnoittelujaksojen hyvän kauppatavan mukaisuutta. Taustalla on se, että kaupan sopimuskäytännöt ovat jäykkiä, sillä esimerkiksi satokausituotteiden hinnat pitäisi sopia jopa kesään 2023 asti. Samaan aikaan tulevista kustannuksista ja satonäkymistä ei kuitenkaan ole vielä tietoa.
- Ruuantuotannossa ja jalostuksessa tulee olla keinoja viedä tuotantopanosten hintojen nousu myyntihintoihin nykyistä nopeammalla aikataululla, valiokunnan jäsenet vaativat.
-Suomalainen tuottaja haluaa parantaa eläinten hyvinvointia ja tämä näkyy tuotetun ruoan laadussa. Hyvänä esimerkkinä toimii nautatiloilta laidunnus, joka parantaa eläinten hyvinvointia ja tutkimusten mukaan myös lihan syöntilaatua. Silti tuottajan saama osuus kuluttajahinnasta ei tee eroa, onko nauta laiduntanut vai ei. Luonnonvarojemme vastuullinen käyttö näkyy siis tilastoissa, mutta ei kiitoksena eikä kasvuna tilipussissa. Näin ei pidä olla, valiokunnan jäsenet linjaavat.
- Suomalainen sianlihan tuotanto on eettisempää ja ekologisempaa verrattuna eurooppalaisiin tiloihin. Nyt tapahtuva kannattavuuden heikentyminen heikentää tilojen maksuvalmiutta ja asemaa markkinoiden sopijaosapuolena. Pahimmillaan tilanne johtaa siihen, että jatkossa tuomme ulkomailta tarvitsemamme sianlihan. Vaadimme kaupalta tekoja kannattavuuskriisin helpottamiseksi kädenlämpöisten puheiden sijaan, toteavat valiokunnan jäsenet.
Kirjoitus on julkaistu sanomalehti Viispiikkisessä 20.10.2021