Keskustan ryhmäpuhe välikysymyskeskustelussa Suomen osallistumisesta EU:n elpymispakettiin
Arvoisa puhemies. Ensin pitää sanoa, mistä tässä Perussuomalaisten välikysymyksessä on oikeasti kyse. Ei tässä ole kyse EU-politiikasta. Tässä on kyse kuntavaaleista. Halla-aho hämää. Puhutaan kaikesta muusta, paitsi siitä, mistä kuntavaaleissa on oikeasti kyse.
Niinpä niin.
Arvoisa puhemies,
Äänestin vuonna 1994 kansanäänestyksessä Suomen EU-jäsenyyttä vastaan. Kansan enemmistö kuitenkin äänesti toisin. Siihen oli tyytyminen.
En edelleenkään ole EU-intoilija. EU on minulle työkenttä, eikä sotatanner. Omalta osaltani työ alkoi jo, kun edustin ammattikuntaani Euroopan nuorten viljelijöiden järjestössä Suomen tultua yhteisön jäseneksi.
Tiedän kokemuksesta, mikä merkitys vakaalla EU-päätöksenteolla on maaseudun ihmisten toimeentulolle ja maaseudun yritysten pärjäämiselle - tulevaisuudelle. EU:ssa joko ollaan tai ei. Kansa ei äänestä väärin, mutta britit houkuteltiin ulos EU:sta heppoisin väittein. Nyt kalastajien kalat mätänevät satamiin ja viljelijöiden tulotaso romahtaa. Tätä tuskin haluttiin.
Eurooppalaisessa yhteistyössä pärjää neuvottelemalla ja osaamalla asiansa. Niin Suomen puolta pidetään. Rakentamalla, ei rikkomalla.
Arvoisa puhemies,
Suomi neuvotteli pääministeri Marinin johdolla viime vuoden heinäkuussa monivuotisen rahoituskehyksen, joka turvaa Suomen saannot maatalouteen, maaseudun kehittämiseen sekä alue- ja rakennepolitiikkaan. Tutkimuksen ja innovoinnin rahastoa kasvatetaan. Rakennamme kestävää tulevaisuutta.
Suomen rahoitusasema jopa hieman paranee. Kun muiden jäsenmaiden maksut nousevat keskimäärin 10%:lla, Suomen maksut nousevat noin 4%. Suomi on unionin pienimpiä nettomaksajia.
Monivuotinen budjetti ja elpymisväline ovat kokonaisuus. Yhtä ei ole ilman toista. Ilman elvytyspakettia ei olisi myöskään rahoitusta maatalouspolitiikkaan ja maaseudun kehittämiseen, ei alue- ja rakennepolitiikkaan eikä mihinkään muuhunkaan tarpeelliseen EU-ohjelmaan.
Suomi saavutti tavoitteensa vahvistaa maatalouden ja maaseudun EU-rahoitusta.
Vuosittain Suomi saa maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen yhteensä yli 900 miljoonaa euroa EU-rahoitusta, joka on noin 6% enemmän kuin kuluvalla kaudella.
Maatalouden suorien tukien osuus on yli 500 miljoonaa ja maaseudun kehittämisrahoitus 400 miljoonaa euroa vuodessa. Uutta kehittämisrahaa tulee lisäksi lähivuosina noin 200 miljoonaa elpymispaketista johtuen. Kokonaisuus turvaa kotimaisen puhtaan ruuan tuotannon suomalaisille.
Elpymisrahoitus vauhdittaa bio- ja kiertotaloutta. Uudistaa teollisuutta. Lisää biokaasun ja uusiutuvien liikennepolttoaineiden tuotantoa. Rakentaa maaseudun nopeita nettiyhteyksiä ja edistää etätyötä.
Arvoisa puhemies,
Välikysymyksen linja tarkoittaisi kylmää kyytiä maakuntien Suomelle ja ruuantuotannolle. Se on vähän kuin avioliitossa, jossa kriiseissä uhkaillaan kaiken kaatamisella ja erolla. Se tie ei yleensä johda hyvään. Rakentamalla pärjää paremmin.
Keskustan ryhmäpuheenvuoro ti 16.2.2021, Kansanedustaja Anne Kalmari