Kohta on päättäjäisten aika!
Koivut ovat jo hiirenkorvalla ja pian oppilaat saavat käteensä päättötodistuksia. Ylioppilaslakkeja painetaan päähän ja ammattitutkintoja juhlitaan. Monilla on jo käynnissä kovat lukuviikot pääsykokeita varten. Haluankin kannustaa nuoria siihen, että pistävät tämän vaiheen lukuponnistelut etusijalle. Oman tavoitteen saavuttaminen, toiveiden opiskelupaikka, voi olla merkitsevä asia tulevaisuuden elämässä. Muistan entisen valtakunnansovittelijan, maatilalla syntyneen Minna Helteen kertoneen, että hän hautautui moneksi kuukaudeksi aittaan ja luki päivät pääksytysten, koska oli päättänyt päästä oikeustieteelliseen. Opiskelupaikka aukesi ja ura on kantanut pitkälle. Jos kuitenkaan unelmien opiskelupaikka ei tärppää nyt, niin voi kokeilla sellaista alaa, mitä ei alun perin olisi ajatellutkaan. Olen kohdannut monia ihmisiä, jotka ovat ajautuneet vahingossa aivan upeaan työpaikkaan ja ovat sen johdosta hyvin tyytyväisiä elämäänsä.
Tiedän, että nykyinen maailmantilanne raakalaismaisine sotineen sekä ilmastonmuutoksineen luovat epävarmuutta tulevasta. Oma aikuisuus tuntuu niin kaukaiselta kaiken tämän epävarmuuden rinnalla. Kannustan kuitenkin kaikkia nuoria panostamaan omaan tulevaisuuteensa opiskelemalla ahkerasti ja ennen kaikkea nauttimaan niistä kaikista arjen hetkistä, jotka luovat sydämeen lämpöä. Jokaisen nuoren tulisi maailman tilanteesta huolimatta nähdä ensin itsensä. Vaikka maapallomme uhat ovat vakavia monilta osin, omaa itseä sekä omaa tulevaisuutta ei saa ikinä unohtaa.
Palautuminen on myös äärimmäisen tärkeää. Haastavat opiskelujaksot sekä yhteiskunnallinen paine, mitä nuoret nykyään kokevat, laittavat jaksamisen koetukselle. Tämän takia olisi hyvin tärkeää kiinnittää huomiota myös irtiottoon opiskelusta suoritusten jälkeen. Minun neuvoni palautumiseen on käytännön juttujen tekeminen, ilo toisista ihmisistä ja tulevasta Suomen kesästä. On ihana kuulla nuorten naurua ja touhua. Parhaita hetkiä itselleni viime kesänä oli seurata, kun tyttäreni järjesti metsänistutustalkoot kavereidensa kanssa. Pottiputket tai kuokat matkassa, vakat olalla ei ollut vaatetuksella, meikeillä tai millään muullakaan niin väliä. Hikijuovat pölyttyneellä iholla olivat ihan riittävä kaunistus.
Sain itse ylioppilaskorttina silloisen poikakaverini äidiltä, nykyiseltä anopiltani, villalangalla yhteensidotut Helena Anhavan runoliuskat. Runo sopii tämänkin päivän opiskelijoille!
Naapurin tytöltäkö mallin kysyt,
naapurin tytöllä on oma tausta ja olot.
Sait toiset perintötekijät,
suunnista niiden mukaan,
oma lukunsa on jokainen,
oman biologiansa, psykologiansa, sosiologiansa,
kolmiyhteisyys itse kukin.
Älä yritä miellyttää muita,
hukut muiden virtaan,
joskus ajastaan jäljessä oleva
voi olla edellä aikaansa.
Älä mene sukupuolten välisiin sotiin,
ole ihmisen puolella,
rakkauteen kuuluu ystävyys,
ystävyyteen rakkaus,
eikä kukaan ole niin vahva astia kuin luullaan.
Ei elämäntaitoa voi opettaa,
se on opeteltava itse...
Aurinkoisella mielellä, positiivisella ajattelulla sekä päämäärätietoisella tekemisellä pääsee juuri niihin tavoitteisiin, mitä omalta tulevaisuudelta haluaa. Ikinä ei saa lopettaa uskomasta itseensä.
Hyvää tulevaisuutta nuoret!