Maa- ja metsätalousvaliokunnan Kanadan matka opetti!

Biolaitokset estävät metsäkatoa ja torjuvat kasvihuoneilmiötä

Metsätieverkko auttaa palontorjunnassa

Puurakentamiseen tarvitaan Kanadan malli

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta vieraili Kanadassa 18.-26.3.2022. Valiokunta tapasi matkalla Ottawassa muun muassa Kanadan parlamentin luonnonvaroja käsittelevän valiokunnan jäseniä sekä edustajia Kanadan maatalousliitosta ja metsäteollisuudesta. Valiokunta vieraili matkan aikana myös Vancouverissa muun muassa Kanadan suurimmassa puurakennuksessa ja Malcolm Knapp Research -koemetsässä.

Kanadan metsäpinta-ala on noin 360 miljoonaa hehtaaria, mikä on 9 prosenttia maailman metsistä. Kanadassa on suojeltu noin 24 miljoonaa hehtaaria metsämaata, eli lähes 7 prosenttia metsäalasta. Kanadan metsistä noin 90 prosenttia on julkisessa omistuksessa ja vain noin 6 prosenttia on yksityisomistuksessa. Kanadan metsätaloudessa keskustelua on herättänyt metsien hiilitase, sillä 2000-luvulla Kanadan metsät ovat pääsääntöisesti olleet hiilidioksidin päästölähde. Metsätuholaiset, kuten kirjanpainaja ja kuusen silmumato (spruce budworm) tuhosivat vuosina 2018 ja 2019 Kanadassa jopa 9 miljoonaa hehtaaria metsää vuodessa ja metsäpalot tuhoavat vuosittain lähes 2 miljoonaa hehtaaria. Suurin syy tuhoihin on ilmastonmuutos. Toisaalta hyönteistuhot ja palot leviävät etenkin metsissä, jotka ovat valmiiksi heikkokuntoisia, tiuhoja ja vanhoja. Kanadassa ei harvenneta metsiä samaan tapaan kuin Suomessa, sillä kuiduttava teollisuus puuttuu pitkälti eikä juontokorjuutekniikka mahdollista jätettävää puustoa. Päätehakkuissa metsien hakkuusopimuksiin kuuluu uudistusvelvoite, mutta metsäpalojen tai hyönteisten seurauksena tuhoutuneiden metsien uudistaminen ei ole velvollisuutena kenellekään.

Kanadan metsissä on puuta noin 135 kuutiometriä hehtaarilla, kun Suomen vastaava luku on 123. Kanadan metsistä päätehakataan noin 780 000 hehtaaria vuodessa. Metsäteollisuuden osalta keskeisessä provinssissa Brittiläisessä Kolumbiassa päätehakataan noin 190 000 hehtaaria vuodessa, mutta saanto on kuutioina pienempi kuin Suomen hakkuista, vaikka Suomessa päätehakkuita on noin 150 000 hehtaaria. Meillä 570 000 hehtaaria harvennushakkuita tuovat suuren lisän päätehakkuisiin. Kanadassa metsiin jäävä puun määrä hakkuiden jäljiltä on merkittävä ja kuiduttamis- tai energiakelpoinen jäte usein poltetaan paikalleen. Öljy ja kaasu ovat Kanadassa halpaa ja ne tuovat noin 11 prosenttia BKT:sta, joten niiden käyttöä ei aiota vähentää vaan lisätä. Näin ollen puuenergian käyttö ei yleisesti ottaen ole kannattavaa. Puupellettejä tehdään kuitenkin yhteensä 44 laitoksessa, ja niiden valmistus on kasvanut lähemmäs 4 miljoonaa kuutiota ja niitä myydään pääosin ulkomaille.

Voidaankin sanoa, että biolaitokset meillä ovat kestävä ja merkittävä metsäkadon vähentäjä.

Kanadassa metsätieverkko on harva, ja vuoristoisissa olosuhteissa teiden rakentaminen voi olla vaikeaa. Puunkorjuussa käytettävä kokorunkomenetelmä edellyttää kohteisiin pääsyä suurilla rekoilla. Nämä tekijät lisäävät niiden alueiden määrää, jossa korjuu on täysin kannattamatonta. Teiden puute vähentää myös mahdollisuutta torjua metsäpaloja.

Puurakentamisessa kanadalaiset ovat edelläkävijöitä. Valtio tukee massapuun käyttöä ja CLT-tekniikkaan pohjautuvaa rakentamista, jolla voidaan rakentaa korkeita rakennuksia ja isoja kantavia rakenteita monipuolisilla ohjelmilla. Toiminnan nopeaa kasvua ja vientiä ulkomaille vauhdittavat sekä tieteellinen että yritysten välinen taloudellinen yhteistyö. Paloturvallisuus täyttää tutkimusten mukaan rakennusmääräysten vaatimukset. Puu on terveellinen, ilmastoystävällinen ja kaunis materiaali. Kanadan useissa osavaltioissa on voimassa lainsäädäntöä, joka edellyttää, että julkisesti rahoitetussa rakentamisessa tutkitaan puuvaihtoehto perinteisten rakentamismateriaalien rinnalla ja raportoidaan puun käytöstä julkisessa rakentamisessa. Brittiläisessä Kolumbiassa tällainen lainsäädäntö (Wood First Act) on ollut voimassa jo vuodesta 2009. Valiokunta haluaa vastaavan lain myös Suomeen.

Maa- ja metsätalousvaliokunnan matkalle osallistuivat valiokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk.), valiokunnan jäsenet Markku Eestilä (kok.), Mikko Kärnä (kesk.), Jari Myllykoski (vas.), Anders Norrback (r.), Raimo Piirainen (sd.), Piritta Rantanen (sd.), Arto Satonen (kok.), Mikko Savola (kesk.), Jenna Simula (ps.) ja varajäsen Ari Koponen (ps.).