Monipaikkaisuus mukaan kuntien ja valtion strategioihin

Nykyään on nähtävissä pientä trendiä monipaikkaisuudesta. Korona sekä etätyömahdollisuuksien lisääntyminen työpaikoilla ovat saaneet ihmiset unelmoimaan elämän mahdollisuuksista myös kaupunkien ulkopuolella.

Asuminen voi muuttua, mikäli annamme siihen mahdollisuuden. Miksipä perheet eivät perustaisi elämää väljemmille vesille pienempiin kaupunkeihin ja kuntiin, ja hankkisivat kaupunkiasuntoa vain vanhemman kaupunkityöpäivien ajaksi. Kasvukeskusten ulkopuolella rahalla saa enemmän. Nyt on asuttu kalliilla kaupungissa ja mökkeilty ahtaasti kakkosasunnossa, jonka varustetasokin on usein puutteellinen. Ehkäpä tulevaisuudessa maaseudun paikkakunnat kirivätkin ekologisempana vaihtoehtona ykkösasunnoiksi.

Monipaikkaisuus tuo elämään lisäarvoa ja laajentaa elämän perspektiiviä. Monet nuoretkin pariskunnat haaveilevat monipaikkaisuudesta ja tätä mahdollisuutta pitäisikin mielestäni edesauttaa.

Vuosikymmenten saatossa maaseutu on jäänyt kaupungistumisen jalkoihin. Monipaikkaisuutta lisäämällä ja sitä mahdollistamalla saadaan maaseudulle lisää elinvoimaa, josta hyötyisi koko Suomi.

Monipaikkaisuutta on jo edesautettu saamalla valokuituverkostoja ympäri maaseutua. Tätä työtä tulee jatkaa, sillä se tukee myös langattomien verkkojen toimintaa.

Suuri auttava tekijä olisi myös se, että työnantajat lisäisivät etätyömahdollisuuksia niissä työpaikoissa, joissa se on mahdollista. Sain aikanaan vaikutettua siihen, että valtion työpaikat voivat yhä useammin olla paikkariippumattomia. Tämä vähentää valtion senaattikiinteistöyhtiön kustannuksia pitkässä juoksussa jopa puoleen.

Muita auttavia tekijöitä olisi maaseudun yrittäjyyden tukeminen, maaseudulla asumisen elinkustannusten helpottaminen sekä peruspalveluiden pysyminen myös maaseudulla.

Koti sekä maaseudulla kuin myös kaupungissa on rikkaus. Monipaikkaisella asumisella saadaan lisättyä kuntien hyvinvointia ja samalla lisättyä elinvoimaisuutta myös koko Suomeen.