Olemme samalla asialla luonnonsuojeluliitto!

Suomen luonnonsuojeluliitton Paavola (KSML 15.10.) ymmärsi kirjoitukseni tahallaan väärin. Molemmat haluamme hyvin hiiltä sitovat ja monimuotoiset metsät, joskin eri keinoin. Itse pohjaan ajatukseni metsäalan asiantuntijoihin, jotka ovat luoneet metsien kestävästä käytöstä esimerkin muillekin maille. Suomen kasvavat metsävarat ovat vähentäneet ilmakehän hiilidioksidin määrää jo vuosikymmeniä.

Luonnonsuojeluliiton tavoitteena on avohakkuiden määrän merkittävä ja nopea vähentäminen. Niinpä se antaa ymmärtää, että avohakkuusta tuleva puu poltetaan. Näin ei ole, vaan valmiin puun osat jakautuvat kutakuinkin kirjoittamani mukaan. Puusta noin 60 % päätyy tukiksi, 25 % selluksi ja loppu energiaksi. Puuta ei voi kaataa osittain. Jos tukki otetaan katon alle talteen, muita osia ei voi jättää kasvamaan.

Toki hoitamattomia ryteikköjä siivotessa lähes kaikki räipät menevät energiaksi esimerkiksi korvaamaan hiiltä Keljonlahdessa. Risuista ei rakenneta taloja.

Harvennushakkuiden keskenkasvuisten puiden pääasiallinen kohde on biotuotetehtaat. Osa päätyy paperiksi, jota tuotettaisiin joka tapauksessa jossakin. Osa biolaitosten uusiutuvista tuotteista on tulevaisuudessa pitkäikäisiä ja ne korvaavat fossiilisia.

Metsiä harvennetaan hyvälaatuisen tukin saamiseksi. Porkkanamaallakaan isoja porkkanoita ei kasva tiuhassa. Luonnonsuojeluliittokin pyrkii tähän kannustaessaan yläharvennuksiin eli jatkuvaan kasvatukseen.

Kannustan metsänomistajia hoitamaan metsiä, jotta metsät kasvaisivat. Meillä on 700 000 hehtaaria raivaamatonta taimikkoa ja toinen mokoma ensiharvennusrästejä. Haluan myös innostaa vaalimaan monimuotoisuuskohteita. Kysykää vinkkejä neuvojilta!