Politikoiva Sitra joutaa harvennukseen ja resurssien arviointiin – Metsien eri hakkuutavat eivät ole ristiriidassa keskenään

Keskustan maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenet katsovat, että Sitra ei tehtävänsä mukaisesti puolusta luonnonvarojen kestävää käyttöä, vaan päinvastoin vastustaa maa- ja metsätaloutta. Johtaja Mari Pantsar on osoittautunut tuotantoeläinvihamieliseksi ja yliasiamies Jyrki Kataisen rooliksi näyttää muodostuvan metsätalouden alasajo. Allekirjoittajat katsovat, että Sitran rahat tulisivat paremmin käyttöön, mikäli ne osoitettaisiin Luonnonvarakeskukselle koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen luonnonvarojen kestävän käytön edistämiseksi.

• Luonnon monimuotoisuutta ei paranna siirtyminen vain yhdentyyppisiin metsiin. Keskusta haluaa metsiin "sekakäyttöä". Haluamme tehdä Suomesta esimerkkimaan metsien taloudellisen hyödyntämisen, virkistyskäytön, luontoarvojen ja ilmastonmuutoksen torjunnan onnistuneesta yhdistämisestä. Keskusta haluaa tavoitella sekä hiilinielujen vahvistamista että uusia investointeja puunkäytön lisäämiseksi Suomessa. Mielestämme metsien eri käyttömuodot eivät ole ristiriitaisia, vaan ne ovat yhteen sovitettavissa kasvavan biotalouden kanssa.

• Valiokunnan jäsenet huomauttavat, että jatkuva kasvatus ei missään tapauksessa sovellu kaikille metsätyypeille. Keskusta kannattaa nykyisen metsälain mahdollistamia toimenpiteitä. Nykyisellään metsänomistajilla on laaja työkalupakki ja monipuoliset hakkuu- ja kasvatusmenetelmät käytössään.

• Jatkuvan kasvatuksen metsät ovat kyllä monen silmiin kauniimpia kuin hetkelliset avohakkuuaukeat. Kuitenkin aiempia avohakkuumetsiä ovat myös ne komeat mäntykankaat, sekametsät, etelän lehdot, kauniit taimikot ja ensiharvennetut metsät mitä näemme valtateiden varsilla, ei pelkät puolukkaa kasvavat aukot, valiokunnan jäsenet toteavat.

Valiokunnan jäsenet muistuttavat myös, että Suomessa puuston vuotuinen kasvu on 1970-luvulta lähtien ollut selvästi poistumaa suurempi. Puusto vuotuinen kasvu on noin 108 miljoonaa kuutiometriä, kun esimerkiksi vuonna 2019 hakkuukertymä oli noin 73 miljoonaa kuutiota.

Valiokunnan jäsenten mielestä avohakkuissa on usein järkeä. Tällä menetelmällä on saatu aikaiseksi kaikki ne komeat hiiltä sitovat tukkipuiksi muuttuneet metsät, joita Suomessa kasvaa. Hyvä taimiaines hakkuun jälkeen lisää kasvua yli 20 prosenttia. Samoin jatkuvassa kasvatuksessa on metsien hakkuutapana myös järkeä, siellä minne ne soveltuvat. Onko Keskusta ainoa, joka nojaa tieteentekijöiden valtavirtaan luonnonvarojen kestävässä käytössä?

Kannanoton ovat allekirjoittaneet keskustan kansanedustajista Anne Kalmari, Mikko Kärnä, Juha Pylväs sekä Mikko Savola.

Lisätiedot: Kansanedustaja, maa- ja metsätalousvaliokunnan pj. Anne Kalmari p. 050 512 2084