Hävikkiruoka: MMV vaatii paljon, mutta vapaaehtoisuuteen perustuen

Ruokahävikin vähentäminen on helpoin tapa vaikuttaa omaan hiilijalanjälkeensä ja toimia luonnon hyväksi. "Ensisijaisesti vapaaehtoisesti, mutta jos vapaaehtoisuus ei toimi, täydentävää lainsäädäntöä tarvitaan", Kalmari painottaa. Maa- ja metsätalousvaliokunta on ottanut aiheen esille ja vaatinut tekoja ruokaketjun kaikilta toimijoilta. Kalmari luettelee mahdollisuuksia:

• Ruokahävikin ehkäisemiseksi esimerkiksi ruokateollisuus voisi tuottaa monenlaisia pakkauskokoja ja kauppa panostaa irtotuotteiden myyntiin jolloin tuotetta saisi samalla kilohinnalla sopivan määrän. Kaupan ilta-ale kampanjat ovat hyvä esimerkki kaikkia hyödyttävästä hävikin ehkäisystä ja uudenlaiset hävikkiruokakaupat kuten Wefood tai Fiksuruoka ovat löytäneet paikkansa.

Eduskunnan ruokaryhmän perustaja Kalmari toivoo parempia valintoja myös kotitalouksissa:

• Kodeissa suurimmassa osassa on kasvatus ja ruoan arvostus, jonka myötä ruokaa otetaan lautaselle sopiva määrä ja ruoan laittaja käyttää jääkaapista ensin vähiten säilyvät tuotteet. Myös uudenlaiset jakamis- ja alustatalouden keksinnöt voivat auttaa kotitalouksia - esimerkiksi kerrostalojen yhteiset ruokakomerot ja nettipalstat voivat laittaa hävikkiruoan käyttöön.

Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajana toimiva Kalmari huomauttaa ravintolaruokien aleannoksien ja ruoan kotiinmyynnin helpottuneen lainsäädännön myötä. Säännöstöllä on luotu myös mahdollisuuksia käyttää "parasta ennen" merkittyjä tuotteita esimerkiksi lahjoituksina. Nyt vain mahdollisimman moni tuote pitäisi saada tämän merkinnän piiriin.

Vielä on kuitenkin tekemistä, jotta mahdollistamme soveltuvan ylijäämäruoan käytön esimerkiksi eläimille.

Tiedote perustuu Anne Kalmarin puheenvuoroon "Tiedosta ja toimi - näin vähennämme ruokahävikkiä Suomessa" -ruokahävikkiviikon seminaarissa Helsingissä tiistaina 10.9.2019