Pysyköön metsäpäätökset suomalaisissa käsissä!
"Komission asetusluonnos määrittelisi jopa tavanomaisen suomalaisen metsätalouden ei-kestäväksi!"
En ymmärrä sitä, että osa suomalaisistakin on valmiita antamaan metsäpäätöksentekomme eurooppalaisiin käsiin. EU kun tahtoo metsämme lähinnä metsäreservaatiksi.
En näe, että EU:sta tulisi suurta viisautta metsiin liittyvistä asioista, kun valtaosassa maista on ensin tuhottu omat metsät. Sarkastisesti voisi sanoa, että muut Euroopan maat voisi ensin huolehtia, että siellä on pinta-alasta vähintään 75 prosenttia metsää, kuten meillä Suomessa. Sen jälkeen voi tulla meitä neuvomaan. Onhan Euroopan tiukasti suojelluista metsistä yli puolet Suomessa.
Valiokuntaani tulvii jatkuvasti EU:n esityksiä, jossa EU ikään kuin keittiön kautta yrittää päästä meidän metsäpolitiikkaamme käsiksi. Milloin ilmastoasioiden, milloin monimuotoisuuden milloin minkäkin varjolla halutaan estää esimerkiksi avohakkuita. Meillä metsien käyttömuotoja on monenlaisia ja kestävyydestä on huolehdittu sadan vuoden pitkällä perinteellä. Ympäristö ja metsänkasvatuksen osaaminen Suomessa on huippua ja kehittyy koko ajan.
Onneksi perinteinen punamulta-akseli ei horju vaan puolustaa metsiämme Brysselissä. Muistamme, että esim. Lulu-cf-päätöksissä vihreiden, vasemmiston, perussuomalaisten ja kokoomuksen EU-parlamentaarikoita on äänestänyt EU:n metsänkäytönrajoitusten puolesta.
Itse koetan hoitaa oman tonttini parhain päin. Valiokunta tekee jämäkkää politiikkaa torppaamalla oudot EU-esitykset. Esimerkiksi metsäbiomassan kestävyyskriteerien (RED II -direktiivi) kohdalla ilmoitimme yksiselitteisesti, että komissiolle ei ole annettu toimivaltaa antaa täytäntöönpanosäädöksiä metsäbiomassan kestävyyskriteerien sisällön tiukentamiseksi. Piste.
EU:n tarkastelemat kestävyyskriteerit liittyvät hakkuiden laillisuuteen, metsän uudistamiseen hakatuilla alueilla, luonnonsuojelutarkoitukseen osoitettujen alueiden suojeluun, haitallisten vaikutusten minimointiin maaperän laadun ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämisessä hakkuiden yhteydessä sekä metsien pitkän aikavälin tuotantokapasiteetin ylläpitoon ja parantamiseen.
Kaikki ovat hyviä asioita, mutta haluamme hoitaa ne itse tutkimustiedon pohjalta. Hankinta-aluetasotarkastelu olisi ollut toimijoille maatason tarkastelua selvästi vaativampi ja lisäisi toimijoiden kustannuksia ja byrokratiaa.
Taksonomiaa koskeva asetus on tulossa käsittelyymme syksyllä. Komission asetusluonnos määrittelisi jopa tavanomaisen suomalaisen metsätalouden ei-kestäväksi!
Kun arvioidaan kestäviä investointikohteita, metsäinvestoinnit saattaisivat olla vaarassa, jos puuta on hankittu avohakkuumenetelmin tai turvemailta. Näin Äänekosken biolaitoksen kaltaiset investoinnit voisivat jatkossa vaarantua. Tällaista määrittelyä emme valiokunnassa tule hyväksymään.
Valiokuntamme korostaa sitä, että fossiilitalous on ilmastonmuutoksen aiheuttaja. Uusiutuvan puubiomassan käytön hankaloittaminen heikentää myös mahdollisuuksia torjua ilmastonmuutosta.
Biomassan kestävyyskriteerit koskettavat koko puuta jalostavan teollisuuden puunhankintaketjua maassamme, koska Suomessa puubiomassaa ei kasvateta energiantuotantoa varten.
Valiokuntamme otti kantaa ilmastonmuutoksen torjuntaankin. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen vaatii meiltä jatkossa toimia. Mm. metsäpalo- ja myrsky-tuhoriski kasvavat. Valiokunta korostaa, että metsäpolitiikan pitäminen kansallisessa päätösvallassa on lähtökohtana kaikissa EU:n metsiin vaikuttavissa toimissa eikä myöskään sopeutumisstrategian toimeenpanoon tule näin ollen kytkeä yksityiskohtaista ohjeistusta jäsenvaltioille käytännön metsänhoitotoimista.
Kun Euroopan metsästrategia tulee meille puitavaksi, sen ei tule olla alisteinen esimerkiksi monimuotoisuustrategialle. Metsien kestävä käyttö, johon liittyy niin taloudellinen, sosiaalinen kuin ympäristökestävyys tulee pitää suomalaisissa näpeissä. Metsät eivät jouda museoon.
Olitpa samaa tai eri mieltä, tule keskustelemaan kanssani metsistä Salamajärven kansallispuistoon 18.7.21. Mukana Metsä Groupin Camilla Wikström.
Kirjoittaja Anne Kalmari on maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja
Kirjoitus on julkaistu sanomalehti Viispiikkisessä 7.7.21