Realismia ilmastolaissa
Ilmaston hyväksi tehdään investointeja ennätystahtia kaikilla sektoreilla. Hyvä niin, sillä samalla päästään irti venäläisestä fossiilisesta energiasta. Ilmastolakia eteenpäin vietäessä on syytä pitää jalat maassa ja huolehtia ympäristökestävyyden ohella sosiaalisesta ja taloudellisesta kestävyydestä. Maa- ja metsätalousvaliokunnan kannat ilmastolakiin on syytä saattaa tiedoksi, ehkäpä niihin voi moni lukijakin yhtyä.
Venäjän aloitettua sotatoimet Ukrainassa huoltovarmuuden merkitys on korostunut erityisesti energiahuollon toimitusvarmuuden, ruokaturvan sekä energian ja ruoan omavaraisuuden näkökulmasta. Ensisijaista on, että Suomen huoltovarmuudesta huolehditaan kaikissa olosuhteissa.
Ruoantuotannon turvaaminen edellyttää, että aktiivisessa viljelyssä oleva peltojen pinta-alat eivät vähene. Näin ollen esimerkiksi turvepeltojen osalta tarpeellisista päästövähennyksistä tulee huolehtia viljelymenetelmiä kehittämällä. Valiokunta korostaa, että huoltovarmuuden kannalta on välttämätöntä turvata edellytykset maatalouden päätehtävästä, eli ruoantuotannosta huolehtimiseen.
Ajankohtainen tarve energian kotimaisuusasteen kasvattamiselle saattaa esimerkiksi lisätä tarvetta hyödyntää enemmän kotimaista energiapuuta. Energiantarpeeseen tulee käyttää myös metsätalouden jalostuksen kelpaamattomia jätteitä ja tähteitä, sahateollisuuden sivuvirtoja tehokkaasti hyödyntäen.
Metsien hiilivaraston ja monimuotoisuuden säilyttämiseksi ilmastotoimien tulee edistää metsien kasvukykyä, tuho- ja häiriökestävyyttä sekä monipuolisuutta. Aktiivisen metsätalouden toimilla metsien nieluvaikutus pysyy voimassa, ja voidaan samalla tuottaa ilmastomyönteisiä puupohjaisia tuotteita maailmalle sekä pitää kansantalous kunnossa. Puurakentamisella voidaan leikata noin 30 prosenttia rakentamishetken hiilidioksidipäästöistä ja varastoida hiiltä kestävällä tavalla. Valiokunta katsoo, että puurakentamisen osuuden lisäämiseen voidaan kansallisesti kannustaa erityisesti julkisessa rakentamisessa sovellettavien menettelyiden avulla.