Ruumisauto ei riitä reuna-alueille
Tammikuun aluevaaleissa on kysymys Suomen suunnasta, kun tarkastellaan poliittisia syvävirtoja. Vaihtoehtoina ovat lähipalvelu-ajattelu ja toisaalta palvelut isoihin keskuksiin ja pääkaupunkiin keskittävä ajattelu.
Keskusta haluaa ihmisille tasavertaisia palveluja lompakon paksuudesta tai postinumerosta riippumatta. Keski-Suomeenkin saimme kokoomuksen ja osin hallituskumppaneidenkin vastustuksesta huolimatta lisää rahaa, sillä meillä ikärakenne ja sairastavuus siihen oikeuttaa. Terveet työterveyshuollon piirissä olevat ihmiset eivät kuluta yhtä paljon resursseja kuin ne, joiden hoito tehdään enemmän yhteiskunnan tuella.
Ihmisten kannalta aluevaaleissa on kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamisesta. On kyse siitä, pääseekö lääkäriin tai neuvolaan kotikunnassa. Valitut aluevaltuutetut päättävät lähteekö paloauto liikkeelle läheltä vai kaukaa ja siitä keskitetäänkö hoivattavat seutukeskuksiin vai saavatko ihmiset viettää ehtoopuolen lähempänä omaisia. Kesäkuussa eduskunnan säätämät lait antavat alueille vasta kivijalan ja rahan rakennustarvikkeisiin. Varsinaisen rakentamistyön, eli kuinka ihmisten tarvitsemat sote-palvelut kullakin alueella turvataan tai niitä parannetaan, tekevät ensimmäiset aluevaltuutetut.
Keskustan ajaa aluevaaliohjelmassaan kolmea asiaa: 1. Jokaiseen kuntaan vähintään yksi sosiaali- ja terveysasema, 2. Parempi työarki ja työpaikka henkilöstölle ja 3. Yhdellä yhteydenotolla oikea-aikaiseen hoitoon. Tähän olemme sitoutuneet.
On erityisen tärkeää, että raha ohjautuu mahdollisimman vähän hallintoon. Sen sijaan on syytä lisätä lääkäreitä ja hommata hoitajia, parantaa psykiatriseen hoitoon pääsyä. Tietohallinnossa tulee saada röntgenkuvat kulkemaan ja johtaa järjestelmät kuntoon, niin ettei työaikaa hukkaannu joutavaan ja ammattilaiset voivat keskittyä varsinaiseen työhönsä eikä turhaan näpyttelyyn koneilla.
Keskustan pitkän aikavälin tavoite on maakuntien päätöksenteon ja elinvoiman lisääminen. Tähtäimenä pitää maakuntien ihmisillä olla valtaa päättää kansanvaltaisesti ja itsenäisesti myös esimerkiksi alue-, elinkeino- ja liikennepolitiikasta, maankäytöstä sekä ympäristösuojelusta. Nykyisin näitä asioita sanellaan keskushallinnon kabineteista yhdellä muotilla koko Suomeen. Se että saimme läpi virkamiestyön mahdollistamisen paikkariippumattomasti edesauttaa tätä tavoitetta.
Lainsäädännön tulee olla joustavaa ja maakuntien pitää voida soveltaa lainsäädäntöä niitä itseään koskevissa asioissa. Paikalliselle aloitteellisuudelle tulee löytyä tilaa. Silloin päätökset ja ihmisten todellisuus vastaavat paremmin toisiaan. Elinolot eri puolilla Suomea ovat erilaisia. Lähipalveluiden lisäksi on kyse periaatteesta hajauttamisen ja keskittämisen välillä.
Anne Kalmari, kansanedustaja kesk.