Suomalainen ruoka on juhlapäivän arvoinen!
Vietämme keskiviikkona 4.9. maailman ensimmäistä Suomalaisen ruoan päivää. Ajankohta on mitä mainioin, sillä satokausi on parhaimmillaan niin vihannesten, juuresten kuin marjojenkin osalta. Suomi on sikälikin poikkeuksellinen maa, että meillä aivan jokaisella on jokamiehenoikeuden suoma mahdollisuus kerätä marjoja ja sieniä metsästä.
Olen mielissäni siitä, että myös nuorille on virinnyt into kerätä luonnon antimia säilöön. Oli hymyilyttävää, kun Luonnonvarakeskus (LUKE) halusi edistää keruuta ja auttaa kansalaisia jakamaan tietonsa hyvistä marja- ja sienipaikoista nettisovelluksen kautta. Luulenpa kuitenkin, että monen oma suppilovahvero tai kanttarellipaikka on tarkoin varjeltu salaisuus, jota jaetaan vain parhaille ystäville tai perheenjäsenille.
Villiyrttien keruu eli "hortoilu" ei myöskään enää ole harvinaista. Tieto esimerkiksi nokkosen tai vuohenputken herkullisuudesta ja hyvistä ominaisuuksista on nostanut yrttien hyödyntämisen suosiota.
Suomalaisessa ruoassa on luontaista aromikkuutta lyhyen mutta kiihkeän kasvukauden ja yöttömien öiden ansiosta. Suomalainen ruokakulttuuri on maakuntien makuja: erikoisuuksia, perinteitä ja uutuuksia - kalakukosta mustaan makkaraan ja leipäjuustosta ruisleipään, ajankohtaisia riistaherkkuja unohtamatta.

Sesonkituotteiden lisäksi haluan nostaa esiin suomalaisten peruselintarvikkeiden laatua ja puhtautta. Suomalainen tuotantotapa on jotain, mistä kannattaa olla ylpeä ja sen puolesta kannattaa itse kunkin tehdä töitä. Meillä esimerkiksi kasvinsuojeluaineiden käyttö on Euroopan pienintä eikä viljaa kuivateta myrkyillä vaan kuivureissa.
Kun ostat suomalaista, luot työtä ja toimeentuloa kotimaahan. Suomalainen ruokaketju työllistää 340 000 henkilöä ja nämä taitavat kädet ovat kullanarvoisia.
Suomalaisen kotieläintuotannon eettisyys on todella korkealla tasolla. Meillä possut saavat pitää saparonsa ja kanat nokkansa elinaikanaan. Lihanaudat saavat olla vapaana, eikä niiden ruokintaan käytetä sademetsiä tuhoavaa soijaa. Valtaosa lypsykarjoista on pieniä ja eläinten hoito todella yksilöllistä. Jokaisella suomalaisella lehmällä on nimi. Meidän ei tarvitse myöskään pelätä antibioottijäämiä, sillä niiden käyttö on rajoitettua ja Euroopan vähäisintä.
Suomalaisen ruoan tunnistat kaupassa Ruokaa omasta maasta - sinivalkoisesta joutsenlippumerkistä. Se kertoo sekä raaka-aineen että työn olevan suomalaista. Näin kuljetuksia ympäri maailmaa ei tarvita. Tee hyviä tekoja tänään ja tulevaisuudessa valitsemalla kotimaista.
Anne Kalmari (kesk.)
Kansanedustaja, Maa- ja metsätalousvaliokunnan pj.
Eduskunnan
ruokaryhmän perustaja