Talous on hyvinvoinnin kivijalka
Uutiset Kiinassa leviävästä Koronavirustaudista tuntuivat puoli vuotta sitten etäisiltä. Sitten kävi kuin kävi: virus suisti maailman, Euroopan ja Suomen poikkeustilaan. Inhimilliset menetykset ovat olleet musertavia. Taloudelle on koitunut vakavaa vahinkoa ja meidän kaikkien jokapäiväinen arki on muuttunut.
Suomi on kokonaisuutena päässyt pelättyä vähemmällä, vaikka meilläkin kuolemantapauksia on valitettavasti tullut. Suurin kiitos kuuluu päätöksiä rohkeasti tehneelle hallitukselle sekä kaikille rajoituksia noudattaneille suomalaisille. Toinen aalto on myös meillä mahdollinen. Varovaisuus ja toisten ihmisten huomioon ottaminen on suoraan yhteydessä taudin paluuseen.
Vahingot Suomen taloudelle ovat joka tapauksessa jo nyt mittavat. Moni suomalainen on viime kuukausina joutunut lomautetuksi tai työttömäksi. Hallituksen päämäärä on ollut estää yritysten laajamittainen kaatuminen, jotta Suomi ei ajaudu pitkäaikaiseen suurtyöttömyyteen.
Tässä on onnistuttu, vaikka työttömiä työnhakijoita väliaikaisesti on paljon. Perustellusti voi sanoa, että ilman hallituksen väliintuloa tilanne olisi monin verroin synkempi. Edelleen meitä painaa huoli siitä, että lomautukset muuttuvat työttömyydeksi.
Taloutta elvytetään, jotta yrittäjät pääsevät yrittämään ja mahdollisimman moni lomautettu ja työtön takaisin töihin. Tästä on kyse hallituksen viimeisimmässä lisäbudjetissa, joka on kooltaan historiallisen iso. Sillä osaltaan tuetaan eniten kärsineitä yrityksiä. Ne toimialat, joiden liikevaihto on pudonnut vähintään 10 prosenttia vertailuajankohtaan nähden voivat hakea uutta kustannustukea Valtiokonttorista 7.7.2020 lähtien. Matkailuun ja puurakentamiseen panostetaan. Kannatellaan järjestöjä ja urheiluseuroja, joiden tulot romahtivat tapahtumien peruuntumisen vuoksi. Liikkeelle laitetaan myös kautta Suomen useita tie- ja muita liikennehankkeita. Ne paitsi työllistävät ihmisiä tässä ja nyt, myös edesauttavat pidemmällä aikavälillä yritysten investointeja - ja sitä kautta koko maan pärjäämistä.
Itselleni valtiovarainvaliokunnassa ja koko Keskustalle yhtä tärkeää on pitää kaikki suomalaiset ja koko maa mukana. On autettava etenkin niitä ihmisiä, joilla jo ennestään oli toimeentulo-ongelmia tai muuten vaikeaa.
Siksi lisäraha lasten ja nuorten tukemiseen tulee tarpeeseen. Poikkeusoloilla on ollut kielteisiä vaikutuksia etenkin hauraimmassa tilanteessa olevien lasten ja nuorten pärjäämiseen. 90-luvun laman kaltainen syrjäytymisaalto ei saa toistua. Koulutuspaikkoja lisätään kautta maan, jotta mahdollisimman monella nuorella olisi myönteinen näkymä tulevaisuuteen. Samalla tavalla tarpeeseen tulee lisäraha päiväkoteihin, kouluihin, terveyskeskuksiin, palveluasuntoihin ja muihin kuntien peruspalveluihin.
Tämä tehdään kuitenkin velkarahalla. Kiitos viime vaalikauden taloudenpidon, siihen on nyt mahdollisuus. Vaikka kiitosta ei Sipilän hallitukselle herunut, itselläni on paljon turvallisempi tunne elvytyksen kanssa, kun tietää, että Suomen velka ei kasva hallitsemattomaksi. Velkaa ei valtiokaan pääse pakoon. Keskustan näkemys on, että jo kesän jälkeen pidettävässä hallituksen budjettiriihessä on aloitettava Suomen talouden kuntoon laittaminen. Vaikka EKP löysentäisi rahapolitiikkaa ja rahan arvo muuttuisi, menestyjävaltioita ovat ne, jotka ovat huolehtineet asioistaan.
Kestävin tapa maksaa nyt koitunutta laskua on talouden kasvun ja uusien työpaikkojen luominen. Toiseksi, pitkään vatvotut uudistukset on viimein saatava valmiiksi. Sote on yhtä paljon taloutta kuin se on tasa-arvoisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamista.
Tässä tilanteessa Suomi tarvitsee ennen muuta vakautta ja toimintakykyisen hallituksen Suomen ja suomalaisten asioita hoitamaan. Vakautta myös Keskusta haluaa osaltaan edistää.
Anne Kalmari (Kesk.)
Kansanedustaja, Kivijärvi
Kirjoitus on julkaistu Sanomalehti Keskisuomalaisessa 11.7.2020