Tankilla

Hirvaskankaalla dieselin hinta on korkeampi kuin 95 E10. 98 E5 hinta on jo useilla asemilla yli kaksi euroa. Tämä on sietämätöntä autoa tarvitseville. Mistä tämä johtuu? Voiko asialle tehdä mitään?

Hintoihin vaikuttaa ennen kaikkea kysynnän kasvu. Aina kun taloudet lähtevät laman jälkeen nousuun, dieselin kysyntä kasvaa, ja jos öljyntuottajat eivät ala pumppaamaan lisää, hinta nousee. Dieselin jalostuskapasiteettiin ei ole maailmalla juurikaan investoitu viime vuosina, joten jalostusportaassakin on rajoitteita, kuinka paljon tavaraa lähtee markkinoille. Geopoliittisilla jännitteillä on myös iso vaikutus hintaan.

Hinta nousi vuoden vaihteessa ja moni ajatteli, että veroja on taas nostettu. Vuodenvaihteessa verot eivät kuitenkaan ole nousseet. Viimeisin veronkorotus tapahtui 1.8.2020. Se oli tyypillinen indeksikorotus, joka on tehty ihan kaikilla hallituskausilla, mutta tällä kertaa kerralla. Polttoaineveron ennakoitiin nostavan bensiinin ja dieselin hintaa 6-7 senttiä/litra, mutta todellinen nousu oli tuolloin pienempi. Nousu oli muutamia senttejä ja myöhemmin polttoaineiden hinta maailmanmarkkinahintojen laskun myötä vielä putosi. Verojen osuus polttoaineen hinnasta on kuitenkin kaiken kaikkiaan suuri - 60-70 prosenttia. Bensasta maksetaan veroja ennen alv:a 75,96 ja dieselistä 59,48. Biopolttoaineen verotus on halvempaa. Joka tapauksessa liikenteeltä kerätään paljon enemmän rahaa kuin esimerkiksi tiestön kunnostukseen palautetaan. Siksi keskusta paalutti hallitusohjelmassa, että uusia korotuksia polttoaineveroihin ei tällä kaudella tule. Piste.

Jakeluvelvoitteen johdosta vuosittain entistä suurempi osuus Suomessa myydystä polttoainemäärästä on valmistettu uusiutuvista raaka-aineista. Mitä seurauksia jakeluvelvoitteella on?

Vuonna 2020 jakeluvelvoite oli jo 20 prosenttia, mutta viime vuonna voimaan tulleella lailla aloitettiin uusi velvoite vähän matalammalta tasolta, vaikka kymmenen vuoden jaksolla tähdätään korkeammalle. Suomessa on tällä hetkellä voimassa 19,5 prosentin jakeluvelvoite, joka nousee asteittain 30 prosenttiin vuonna 2029. Mukaan jakeluvelvoitteeseen pääsi nyt ensimmäistä kertaa biokaasu, mikä onkin mahtava juttu. Eri puolelle suomea tehdään niin isojen maatilojen kuin myös esimerkiksi jäteasemien biokaasuinvestointeja. Työ- ja elinkeinoministeriön teettämässä selvityksessä nykyisen jakeluvelvoitelain (30 prosentin velvoitetaso vuonna 2030) arvioidaan nostavan dieselin pumppuhintaa 12-22 senttiä/litra vuoteen 2030 mennessä, kun dieselin hinnan on kuitenkin mallinnettu nousevan yhteensä 30-40 senttiä/litra vuoteen 2030. Pumppuhintaan vaikuttaa erityisesti polttoaineiden markkinahinnat - niin fossiilisen kuin myös biopolttoaineen. Selvityksen keskeinen tulos on, että pumppuhintojen nousu johtuu vuoteen 2030 mennessä pääosin muista syistä kuin jakeluvelvoitteesta. Velvoitetason noston taloudelliset vaikutukset arvioidaan maltillisiksi, sillä polttoaineiden yleinen hintavaihtelu vaikuttaa pumppuhintoihin enemmän kuin jakeluvelvoitteen taso. Kansanmiehen mahdollisuus tulevaisuudessa säästää polttoaineissa on muun muassa lisätä autoon kaasutankkausmahdollisuus ja tankata biokaasua. Tuen jälkeen konvertoinnin hinnaksi tulee halvimmillaan reilu tuhat euroa.

Pohdin myös verotuksen jatkoa. Kaikki muut verot ovat senttiperusteisia, mutta 24 prosentin arvonlisävero lasketaan maailmanmarkkinahintojen, katteiden ja verojen päälle. Kun hinnat nousevat, valtion verokertymä liikennepolttoaineista kasvaa. Pitäisikö painaa polttoaineveroa tai arvonlisäveroa alas, silloin kun hinnat maailmalla nousevat? Onko dieselin käyttövoimaverolle perustetta? Vai voisikohan tukea kohdistaa vielä paremmin jollain muulla menetelmällä? Olen myös pohtinut sitä, että päästöjen vähentäminen jakeluvelvoitteen määriä nopeammin voisi olla mahdollista saman tyyppisellä verokannusteella, jollainen on käytössä Ruotsissa. Siellä korkeasekoitteisista biopolttoaineista ei tarvitse maksaa valmisteveroa, kun ne tuodaan markkinoille jakeluvelvoitteen ulkopuolella. Tällä kannustettaisiin tuomaan markkinoille uusiutuvaa polttoainetta yli jakeluvelvoitteen asettaman määrän.