Tavoitteenamme oltava Suomalaisen kalan käytön tuplaaminen!
Suomalaiset syövät kalaa neljänneksi eniten Euroopassa- 35 kg henkilöä kohden, mutta vain 18 prosenttia siitä on kotimaista. Kalastajan saama hinta tukusta on todella pieni kaupan hintaan verrattuna. Vaikka muikku ja silakka sentään ovat kohtuuhintaisia kaupan kalatiskillä, monelle kuluttajalle luonnonkala on liian kallista. Ammatti- ja harrastekalastaminen on valitettavasti vähentynyt.
Usein kalavalinta on helppo ja maukas kasvatettu lohi - sitä on saatavana kotimaista - mutta mukana on paljon myös ulkomaalaista, ja alkuperämaamerkinnät ovat erittäin hämääviä. Samassa pakkauksessakin saattaa olla erästä riippuen joko suomalaista, tanskalaista, ruotsalaista tai kalaa.
Suomalaisen kalankasvatuksen ravinnekuormitus vähentynyt 70 prosenttia 90-luvun alusta. Kalankasvatus osaltaan jopa parantaa Itämeren tilaa poistamalla vedestä mm. haitallista fosforia. Tämä onnistuu esimerkiksi Itämeri-rehun avulla, jossa vähemmän ruokakalana käytettyä kalaa käytetäänkin rehuna suositumpien kalojen kuten lohen kasvatukseen. Tällöin ravinteita saadaan pois Itämerestä. Tämän vähempiarvoisen kalan hyödyntämisen myötä on jo poistettu 600 tonnia fosforia Itämerestä. Kiertovesikasvatus alkukasvatuksessa vie paljon energiaa ja on kallista, mutta sen kehittämiseen valtionkin kannattaa panostaa, sillä sillä ravinteet saadaan talteen.
Itämeren rannikkovesien tilanne on kokonaisuudessaan parantunut viimevuosina paljon ja useat alueet nousseet välttävästä tyydyttävään tilaan. Maatalouden päästöt ovat jo alentuneet, mutta päästöjä pitää pystyä alentaman muuallakin, erityisesti suurien rannikkokaupunkien saastuneiden maiden hulevedet ja puhdistamojen ohijuoksutukset sekä jätevesilietteiden kuormitus ovat edelleen suuri ongelma. Vesipuitedirektiivin ylitiukka tulkinta juuri kalankasvatuksen ympäristöluvituksssa on kohtuuton. Vaadin, että nojataan todellisiin päästöihin, eikä hämäräperäisten laskelmien tonnimääriin.
Kalan maukkauden ja terveellisyyden lisäksi huoltovarmuus on keskeinen asia. Tämän hallituksen tavoite on saada enemmän kotimaista kalaa lisää julkisiin keittiöihin. Ympäristökuormaa ei saa siirtää muiden takapihalle, vaan lisätä kestävästi omaa kalanviljelyä.
Jokainen voi toimia osaltaan hyväntekijänä, ostakaa kotimaista kalaa ja vaatikaa, että kotikunnissanne käytetään enemmän kotimaista kalaa tuontikalan sijaan!
Kansanedustaja, Maa-ja metsätalousvaliokunnan pj.
Anne Kalmari (Kesk.)
Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa ti 1.9.2020