Vanhusten viikon mietteitä 

Viispiikkinen, Viitasaaren Seutu ja Suur-Keuruun Sanomat (10.-11.10.2018) Ikäihmiset ovat työllään rakentaneet sen Suomen, jossa nyt asumme. Sotien jälkeen on istutettu ne puut, joiden hedelmistä me nyt nautimme. Seutumme kunnissa eläkeläiset ovat arvokas voimavara. He osallistuvat päätöksentekoon ja tekevät paljon vapaaehtoistyötä. Monelle perheelle näkyvintä on arvokas lastenhoitoapu, jota vanhempi sukupolvi antaa. Lämmin syli, kiireettömyys ja elämänviisaus ovat korvaamattomia asioita. Ihmiset myös säilyttävät toimintakykynsä entistä pidempään. En koskaan hyväksy vanhusten käsittelyä kulueränä, sillä kaikki ihmiset ovat itsessään arvokkaita.

Aivan samoin kuin elämän alkutaipaleilla koulutus maksaa, elämänkaaren loppupuolella kunnille koituu kuluja. Moni kunnistamme on nyt vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, mutta kotona asumista olisi silti hyvä pystyä tukemaan riittävästi. Kotihoidon hinnat eivät saa kohota niin korkealle, ettei palveluita pysty käyttämään. On onni saada asua rakkaassa kodissa mahdollisimman pitkään. Yhteisöllisyys auttaa poistamaan yksinäisyyttä. Kannustankin ikäihmisiä osallistumaan ja meitä kaikkia kyläilemään ystäviemme ja sukulaistemme luona omien voimavarojemme mukaan. Myös päiväkeskukset auttavat tässä. Kun sen aika on ja tuentarve lisääntyy, hoivakotiinkin täytyy päästä sujuvasti.

Kunnat tarjoavat palveluita verovarojen ja valtionosuuksien turvin. Valtionosuuksilla tasataan palveluiden järjestämiskustannuksia. Niitä saa siis enemmän, jos kunnassa on paljon hoitokuluja per asukas. Monesti kuuleekin valitusvirttä siitä, miten pääkaupunkiseutu elättää ikärakenteeltaan heikompia kuntia. Pyytäisin kaupungeissa asuvilta lehden etälukijoilta ymmärtämystä, etteivät lähtisi tähän lauluun mukaan. Moni on joutunut lähtemään työn perässä muualle, ja jäljelle jäävät maksavat korkeaa kunnallisveroa, jotta saavat palvelut hoidettua. Kokemuksesta voin sanoa, että maaseutukunnissa ihmisiä hoidetaan rakkaudella! Hoitajille vain pitää saada lisää aikaa, tekivätpä he työtään sitten kodeissa tai asumisyksiköissä. Kun palvelut hoidetaan mallikelpoisesti, saattaa moni innostua eläkkeellä muuttamaan takaisin entiseen kotikuntaansa.

Sote-uudistuksessa hoidetaan hoiva- ja terveyspalvelut leveämmillä hartioilla poistaen kuntien välistä epätasa-arvoa. Perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon raja- aidat poistuvat. Hallinnon vähenemisen ja tietojärjestelmien yhteensopivuuden myötä saamme voimavaroja siirrettyä hoivatyöhön ja lähipalvelut säilytettyä. Soisin viivyttelyn jo loppuvan. Sote pitää saada maaliin!