Yhteistyöllä valoisampaan ruuantuotannon tulevaisuuteen

Tänään 7.2. julkaistiin maa- ja metsätalousministeriön tilaama Reijo Karhisen raportti Suomalaisen maatalouden kannattavuudesta ja elintarvikeketjun toimivuudesta. Raportti suosittelee laaja-alaisia muutoksia ja uudistuksia niin alkutuotantoon kuin koko ruokaketjuun, jotta suomalainen ruoka voisi olla menestystarina tulevaisuudessakin.

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari on Karhisen raporttiin pääosin tyytyväinen. Hän iloitsee siinä korostuvista pitkäaikaisista ja osin vahvoistakin ratkaisuista:

• On selvää, että tilanne ei voi jatkua näin -tarvitsemme laajan tuen suomalaisen tuotannon puolesta ja uudistamiseksi, jotta saamme muutoksia aikaan. Tilanne on vielä korjattavissa, jos uskallamme toimia nyt ja rohkenemme tehdä oikeita valintoja.

Kalmari on Karhisen kanssa samalla linjalla siitä, että keskiöön pitää nostaa europohjainen tulosajattelu alkutuotantoa myöten - jos näin tehdään, suomalaisen ruoan tulevaisuus voi olla valoisa.

Eurot tulevat markkinoilta ja siksi parempi elintarvikeketjun tasapaino on tärkeä. "Yhteinen ruokapöytä" on hyvä idea, olen sitä itsekin kokeillut lihasektorilla. Jos koko ketjulla on tavoite suomalaisen puhtaan ja turvallisen elintarviketuotannon säilymisestä, pitää tuotteiden erottua kaupassa ja lisäarvoa tulee mainostaa myös kaupan voimavaroin, Kalmari linjaa.

Osuuskuntia pitää laajentaa ja yhteistyötä pitää lisätä. Karhinen otti esille tuottaja- ja toimialaorganisaatioiden tarjoamat mahdollisuudet, jossa organisaatiot voisivat sopia määristä jopa hinnoistakin tietyin edellytyksin. Tämän lisäksi yhteistyö panoshankinnoissa ja peltoreformi, jossa pelloista otetaan eurot irti todellisella tuotannolla ovat tärkeitä, Kalmari painottaa ja korostaa myös tukien ohjaamista aktiivituotantoon.

"Määräävässä markkina-asemassa olevia kaupan tukkuja täytyy koskea samat vaateet kuin esimerkiksi Valiota on koskenut kymmeniä vuosia. Pienimmille kilpailijoille ja valitettavasti ylikansallisillekin toimijoille pitää myydä tuotteet samaan hintaan kuin on ne itse ostanut". Kalmari toteaa ja korostaa sitä, jos näin ei voisi toimia, pitäisi velvoite Valioltakin poistaa.

Kalmari painottaa myös raportissa esille noussutta viranomaisten roolia, jonka pitäisi olla valvonnan sijasta valmentajamallinen. "Tahattomista virheistä ei tule sanktioida vaan paukut pitää pistää ruokaväärennöksiin ja todelliseen vilunkipelaamiseen" -hän kannustaa.

Kalmari tervehtii ilolla Karhisen ehdotusta, jossa julkisissa ruokahankinnoissa kotimaisuusasteelle on asetettava voimassa olevien normien puitteissa selkeä tavoite, vastuutaho sekä varmistettava säännönmukainen seuranta. Lähiruokatoimittajien täytyy huomioida kysyntälähtöisyys, salaattiainekset pitää toimittaa sellaisina, kuin julkiset keittiöt niitä toivovat. Nämä asiat on syytä huomioida maakuntien tilauksissakin.

Kaiken kaikkiaan Karhisen esittämät toimet ovat koko kansamme parhaaksi ja huoltovarmuuden turvaamiseksi tarpeellisia ja toivottuja, Kalmari korostaa.

Raportista ei käynyt ilmi ehkä riittävän selkeästi kuluttajalähtöisyys. Se, miten paljon voimme - toimivien markkinoiden ollessa edellytyksenä - saada lisää rahaa alkutuotantoon, kun entistä paremmin huomioisimme kuluttajan toiveet. Uudentyyppisen tuotteet, esimerkiksi kotimaiset valkuaiskasvit tai tuotantotapamääritellyt tuotteet.

Suomalaista laatua ei kannata myydä bulkin hinnalla, Kalmari summaa.